Käyttöliittymä on ainoa rajapinta, jonka kautta loppukäyttäjä kokee hänelle tarjottavan verkkopalvelun, sen tietosisällöt, toiminnallisuudet ja työkalut sekä visuaalisesta ulkoasusta muodostuvan mielikuvan.

Olisi helppoa tehdä johtopäätös, että palvelun pitää olla visuaalisesti mahdollisimman näyttävä, jotta käyttäjän mielenkiinto saataisiin vangittua. Ulkoasun on kuitenkin oltava ennen kaikkea tarkoituksenmukainen: teknisen toimivuuden lisäksi verkkopalvelujen ja tietojärjestelmien kriittisenä laatutekijänä on niiden käyttöliittymän onnistuneisuus eli käytettävyys.

Käyttöliittymässä on tärkeää tuoda esiin tarjottava sisältö tai toiminnallisuus mahdollisimman opittavasti, ymmärrettävästi ja tehokkaasti. Visuaalisen ulkoasun tulisi tukea viestiä, mutta myös tehdä palvelun käytöstä miellyttävää ja mieleenpainuvaa.

Yksi käytettävä ratkaisu ei ole sitä aina

Vaikka hyvälle käytettävyydelle on yleisohjeita, niiden soveltaminen ei suju automaattisesti. Jokainen verkkopalvelu on yksilöllinen: sillä on omat tavoitteensa, käyttäjäkuntansa, käyttötarkoituksensa ja sisältöjäsennyksensä. Kun tietty käyttöliittymäratkaisu on käytettävyydeltään erinomainen verkkopankin henkilökohtaisessa näkymässä kotikoneella, se ei välttämättä ole sitä lentoaseman infokioskissa.

Käytettävyys ei tästä syystä synny vakioratkaisuilla, vaan käytettävät toteutustavat on löydettävä kunkin sivuston omista tarpeista lähtien. Verkkopalvelu rakennetaan sen käyttäjiä varten: suunnittelutyössä on kriittistä ymmärtää, kuka palvelua käyttää, miksi ja miten.

Verkkopalvelun kaikkien suunnittelun osa-alueiden onnistuminen palautuu käyttäjän odotuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Positiivinen käyttäjäkokemus syntyy siitä, että:

• käyttäjä löytää palvelun verkosta
• verkkosivusto sisältää ne tiedot, joita sieltä etsitään
• sisällöt on jäsennelty loogisella tavalla
• rakenneosiot on nimetty ymmärrettävästi
• teknisiä toiminnallisuuksia osataan käyttää
• sisältö on käyttäjää puhuttelevaa
• verkkoteksti on muotoiltu helposti silmäiltäväksi.

Verkkopalvelun kokonaiskonsepti, sisältövalinnat, rakenne, käyttöliittymä ja visuaalinen ulkoasu on kaikki suunniteltava johdonmukaisesti yhtenäisen palvelustrategian toteuttamiseksi määriteltyä kohdeyleisöä varten. Mikäli käyttäjäprofiilin tai käytettävyystavoitteiden suhteen on epäselvyyksiä, ne voidaan kirkastaa määrittelyllä työhön ryhdyttäessä.

Visuaalisessa suunnittelussa annetaan ”kuorrutus” ja näkyvä pinta käytettävyyden kaikille osa-alueille – estetiikka on vain osa kokonaisuutta. Grafiikalla helpotetaan käyttöliittymän hahmottumista ja välitetään brändi-ilmeen mukaista mielikuvaa.

Käytettävyyden toteutuminen testataan käytettävyystutkimuksessa

Kokeneenkin ammattilaisen on vaikea suhtautua omaan työhönsä ulkopuolisena. Jos takana on kuukausien kehitystyö, on haastavaa kuvitella itsensä ensikertalaiseksi, joka saapuu uteliaana noviisina sivustolle. Palvelun suunnittelijat, sisällöntuottajat ja strategiset johtajat eivät ole sen loppukäyttäjiä. Siksi ulkopuoliset silmät näkevät paremmin suunnittelun kompastuskohdat.

Käytettävyystestaus antaa aina arvokasta informaatiota suunnitellusta kokonaisuudesta. Testaus voi keveimmillään olla suunnitteludokumenttien näyttämistä kollegalle tai kehittämisprojektin ulkopuoliselle henkilölle kommenttien saamiseksi. Arvioijana voidaan käyttää myös käytettävyysasiantuntijoita, jotka tarkastelevat suunnittelutyön välituloksia kokemuksensa tuomalla tietämyksellä ja tarkistavat, kuinka hyvin käytettävyysperiaatteet toteutuvat.

Paras testi palvelun käytettävyydelle on kuitenkin se, kuinka todellinen loppukäyttäjä onnistuu aidossa tiedonhakutilanteessaan löytämään palvelusta tarvitsemansa tiedot. Todellisten käyttäjien kokemuksia voidaan kartoittaa käyttäjätestauksessa, jossa käyttäjää tarkkaillaan tämän etsiessä verkkosivuilta tietoja, käyttäessä palvelun toimintoja tai selaillessa palvelua annettujen testitehtävien mukaan.

Riippumatta valitusta toteutustavasta käyttäjätestaus on syytä valmistella, toteuttaa ja analysoida huolellisesti. Löydösten tulkitseminen, käytettävyysongelmien todellisen lähteen löytäminen ja mielipiteiden suodattaminen perustelluiksi korjausehdotuksiksi on haastavaa. Vähintään yhtä vaativaa on arvioida, mitkä käytettävyysriskit ovat vakavia ja miten muutokset vaikuttavat lopputulokseen kokonaisuutena.

Kirjoittajat: Tino Rossi ja Virpi Blom